Jokaisella näyttää olevan tunteenomainen ihannepaino, joka liittyy toivottuun elämäntapaan arvoineen ja jonka tulisi olla tavoiteltu eikä jonkin muiden tekemän suosituksen.
Kroppa valmistautuu hyvään elämään. Ei se pohdi, mikä on painosi nyt. Vann se pohtii, millaista elämää haluaisit elää, milloin tuntisit itsesi onnellisimmaksi, ja on siihen mukautunut jo nyt. Niin kuin olet itsekin elämänrytmiltäsi ja mukavuudenhalultasi mukautunut siihen, mikä sinulle tunteidesi mielestä olisi parasta. Tunteet kertovat ravoinnontarpeestasi ja se taas liittyy epäonnistumisten määrään taitotasollasi ja arvojesi piittaamattomuudesta. Kukin siis tarvitsee tietyn verran ravintoa ja sitä vastaavan määrän vararavintoa kehossa yleensä. Kesällä tarvitaan vähemmän ravintoa ja läskiä, kun lämpö korvaa ravinnontarpeen ja helteillä ei melkein mitääntai sitten paikoillaan lösimisen virikkeettömyyden masentavuuden vuoksi jotakin tuhdimpaa.
Et siis laihdu luokittelemalla itsesi samaan kuin muut nykyisellään yht lihavat. Etkä laihdu luokittelemalla itsesi samaan kuin iahnneulkonäkö, koska toiveesi elämäntavan suhteet pvat toiset. Sen sijaan, jos luokittelet itsesi tunteenomaisen haave-elämäntapasi lokeroon, siihen, jonka vaateita jaksat arjessasi parhaiten, niin kai siihen myös luonnostasi päädyt painon osalta. Ja muut vaateet painosta heitä romukoppaan: ei se ole tervettä, ei ole tervettä olla nääntyneen tympivän liikaa syövä eikä tervettä kituuttavan laihduttava vaan tervettä on syödä sen verran kuin mikä elävöittää ja tekee olon hyväksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti